sunnuntaina, heinäkuuta 02, 2006

Keskeneräisyyden sietäminen

Jokunen opettaja on kysellyt, mistä saisi salasanalla suojatus blogin. Aiheesta on myös käyty pieni kommenttikeskustelu tässä blogissa.
Minulla olisi sellainen kysymys, että tarvitsisin blogin oman työyhteisömme käyttöön, joka olisi suojattu salasanalla. (Ei siksi että minä pelkäisin, mutta kuvittelen vielä muiden olevan varuillaan.) Mistä sellaisen salasanalla suojatun voi saada? Ja vielä: mistä saa blogin johon moni voi kirjoittaa?
Esimerkiksi verkkopalveluista Vuodatus.net tarjoaa tämän kysytyn mahdollisuuden. Toisaalta blogien perusideologia on avoimuus ja tilan antaminen erilaisille lähestymisille. Tämä vaatii kirjoittajalta monia asioita.

Tulin eilen ja tänään itse pohtineeksi asiaa. Muutama oivaltava kommentti, jotka sain kehitteillä olevaan Mediakasvatuksesta opettajille -blogiini, synnyttivät sellaisia ajatuksia kuin:
- mikä minä olen sanomaan mitään näistä asioista, ymmärränkö itsekään kovin hyvin
- hyvänen aika, miten typerä olenkaan

Terveellisiä tuntemuksia, mutta ne eivät saisi viedä ihmistä kuoreen ja suojaan. Ajattelu ei kehity ilman omien syntymässä olevien ajatusten näyttämistä muille. Keskeneräisyyttä pitää oppia sietämään, jos haluaa ylipäätään kehittää omaa ajatteluaan. Blogien eräs opettavaisin tehtävä on juuri tässä. Sumussa epämääräistä määränpäätä hapuilevan maisema kirkastuu askel askeleelta. Oivalluksen sumutorviakin löytyy kuuluville.

Kannustan rohkeuteen omien ajatusten näkyväksi tekemisessä. Uskalla erehtyä, uskalla kulkea harhapolkuja, uskalla olla haavoittuva. Suojassa ei löydä sitäkään vähää, minkä altistumalla itsensä nolaamiselle voi. Suojasta olen kirjoittanut joitakin vuosia sitten:
tämä kummallinen maailmahan opettaa sellaiseen
että ei tee mitään tosissaan
ja heittäytyen
koska silloin on aina suojassa pilkalta ja leimakirveiltä
keskinkertaisuus on turvallista

Ei kommentteja: