tiistaina, kesäkuuta 03, 2008

Kirjastotäti/setä pelastaa

Pääsin puhumaan kevätjulissa ylioppilaille. Enkä malttanut olla paasaamatta tiedon jakamisen autuudesta: "Tieto ei ole vain yksilön omaisuutta vaan se on kulttuurimme yhdintä, yhteiskuntamme ja yhteisöjemme voimavara. Muistakaa jakaa omastanne. Älkää panttailko tietojanne. Tieto ei kulu käyttämällä eikä puoliinnu jakamalla. Kumma kyllä, käyttämättömänä se ei edes säily mielessä."

Viime aikoina eri suunnilta on vahvistunut tuntuma siitä, että kirjasto- museo- ja arkistoväki on ottanut uudet tiedon levittämisen välineet ihailtavalla tavalla haltuunsa. Oikeastaan nappasin ajatuksen puheeseenikin autoradiosta kuulemastani kulttuuriperinnön digitointiprojektin ihmisen haastattelusta. Autossa aina hankala tehdä muistiinpanoja ja muistiinpanemani ei auttanut, en löytänyt verkosta muistinvaraisesti sitä hienoa projektia... paitsi, kun nyt vähän virkeämpänä etsin uudestaan. Projektin nimi oli Mikael tai siltä se kuultuna kuulosti. Uusi etsintä paljasti, että MICHAEL eli Multilingual Inventory of Cultural Heritage in Europe.

Haastateltu sanoi yksinkertaisena lähtökohtana olevan sen, että tieto lisää tietoa. Siksi tieto on saatava mahdollisimman hyvin kaikkien saataville. Ja tänään toinen tiedon vapauttamisen viesti. Julkisessa sanassa kohteena digitaalinen kirjasto, EU:n loistava hanke The European Library. Jota ohjelmaa kuunnellesani päädyin Kansalliskirjastolaisten blogiin: Digitaalinen kirjasto ja erääseen hyvää informaatiota sisältävään Jaiku-keskusteluun. Jossa taasen viitattiin toiseen hyvään radio-ohjelmaan, joka kertoi radio- ja tv-arkiston perustamisesta (siitähän on laki ja johtaja valittu).

Tällaiseen haluan verorahojani käytettävän. Enemmän. Muuten on juuri päättyneenä päivänä ihmetelty muurahaisia, käpyjä, voikukan hahtuvia, tiiraa, ruusupensaan lehtiä ja kikatettu kaatuvien palikkatornien kanssa. Näkökulmaa maailmaan. Ihmettelevää, tutkivaa. Kun ei tottuisi liikaa.
Edit: Helsingin yliopiston päivän uutisissa kirjastosetä kertoo Michaelista (myös mp3):
"– Kansalliskirjaston palveluita, digitoituja aineistoja käyttää 3,5 miljoonaa käyttäjää vuodessa. Tänäänkin joka kahdeksas sekunti joku käyttää näitä aineistoja, kertoi ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm tänään pidetyssä humanististen alojen ja tietotekniikan suhdetta käsitelleessä seminaarissa."

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvän puheen olet pitänyt. Haluaisin vielä lisätä oman poikani, myös tämän kevään yo, ajatuksen.
Kerroin tässä taannoin hänelle, että työpaikallani vielä ajatellaan, että "tieto on valtaa" ja toimitaan myös sen mukaisesti: pihtaamalla, kyräilemällä...
Poikani mielestä lauseen tulisikin kuulua "Tieto on vastuuta" ja ihmisten toimia sen mukaisesti. Nimenomaan jakamalla, auttamalla jne.
Onneksi meillä on nuoria, "toisinajattelijoita".

Anne Rongas kirjoitti...

Vautsi! Hienosti tiivistetty. Toivoa siis on.

Timo Rainio kirjoitti...

Toinen jo varmaan aika kulunutkin viisaus tyhmyydestä meni kai jotenkin niin että se ettei tiedä korjautuu selvittämällä tuo epäselvä asia. Mutta se ettei tiedä että ei tiedä on jo aika tuhoisaa. Ja Liisan kommentista tuli sitten mieleen se vieläkin pahempi vaihtoehto eli tiedon tai tietämättömyyden hyväksikäyttö vastuuttomasti.